perjantai 30. tammikuuta 2015

Pöllön tarina

Näetkö tuon pöllön?
tuon jonka sinulle piirsin
Se oli yksinäinen
Jos kertoisin sen tarinan
et hymyilisi enään koskaan
Ja koska välitän sinusta
jätän sen kertomuksen kertomatta
Kerron sen muille

Olipa kerran pöllö
nimeä en mainitse
Voisitte sen pian tuntea
sitten se syyttäisi minua
Lentäisi ikkunastani sisään
koputtelisi olkapäällä
Miksi menit kertomaan?
ja vielä tälläisellä säällä!
Mutta eihän se olisi mahdollista
kun pöllö oli jo elämänsä elänyt
Kuu-ukko hänet vienyt

Pöllö ystäväni vanha oli mieleltään
ei niinkään iältään
Säädyllisesti eli elämäänsä
niin synkässä, synkässä metsässä
Ettette tekään näkisi eteenne
vaikka kuinka taskulamppua käyttäisitte

Pöllön ruokakaapissa matoja
pulleita eleli kaapin pohjalla
Se kerännyt ne oli
ennenkuin talvi tuli
Hoiti niitä nätisti
vaikka söikin niitä iltapalaksi
Pöllö oli herttainen tapaus!

Eräänä päivänä pöllöllä
oli paha mieli
johtuiko se ötököistä, joita hän viljeli?
ei tosiaankaan!
Ne olivat hänen ystäviään
joita pöllöllä ei ollut

Pöllö eli 50 vuotta ennenkuin tutustui minuun
kohtasimme metsässä, jossa pöllö asusti
Hurmaannuin heti siihen
miten hän matojaan kohteli
Silloisena iltana pöllö kertoi yksinäisen tarinansa

Kaikki alkoi siitä
matojen tanssista, hylkäämiseen asti
olin surullinen hänen puolestaan, minä pidän sinusta huolta!
Leikitän kanssasi matoja, autan saalistamaan niitä lapiolla
niin paljon minä sinusta pidän

En kerennyt pöllön kanssa viettää montakaan vuotta
kun hänen elämänsä oli lopussa
Viimeisenä yönä hän lupasi minulle tanssivat matonsa
leikkisät kaverinsa
Joiden kuvittelin jo puhuvan minulle
olikohan se mahdollista?
Katsoin pöllöä ja tiesin että oli
kaikki olisi mahdollista