Olenko koskaan kertonutkuinka tärkeinä pidän muistoja
teidän kanssa?
Aloin hymyillä kerran ja kirjoittaa
Kun olimme yhdessä opistolla
asuimme lamellissa
Se oli hupaista aikaa
sisälsi paljon naurua
Aurinko paistoi ja vilkutti meille hiljaa
Muistatteko vielä kuinka metsä meille hiljaa huokasi
oli niin hiljaista aina
Kuinka sain biljardipallon otsaani
muistin kuinka häntä vihasinkaan
Kun katselimme julisteita ystävämme huoneessa
puhuimme miten hänestä tulisi jotain suurta
Kuinka hän rakastikaan kuvata
sydämessään hän oli jo kuvaaja
Enkä minä unohda kämppistäni ollenkaan
kuinka aamulla kaijutin soi soimistaan
kun luulin, että hänellä alkaa koulu samaan aikaan
Olin silloin pahoillani
nyt naurattaa
Ja sitä yhtäkään en unohda ollenkaan
kun kertoi hän kipeistä muistoistaan
Kynttilä loisti
kun hän meille muille elämäänsä purki
En minä teitä ole unohtanut
