Minä pyydän

Tässä on minun maailmani
jos tahdot pysyä siinä
Sinun pitää kylpeä energioissani
kertoa, että välität joka päivä
Se on minulle tärkeää
ethän pidä sitä liian isona haasteena?

Rakkaus itseeni

Minulla on selässäni unelmoijan siivet
voit kulkea kanssani jos tahdot
Silloin kun puen päälleni valkoisen leninkini
lupaan, että siihenkin totut
Olen erilainen
olen ylpeä siitä!
Rakastan hyöriä siellä täällä!

Vielä hetken aikaa

Minun pitää vielä jaksaa
vielä hetki niin sitten voin tehdä mitä vaan
Tarvitsen siihen vain hieman aikaa ja rahaa
sitten voin taas nauttia
- hymyilen, kaikki on hyvin

Minun täytyy

Minun täytyy jatkaa
minun täytyy uskaltaa
En voi vain vetäytyä kuoreeni
ja antaa kyynelten virrata
Tumman sinisen taivaan ahmaista
se tuntuisi liikaa

Sinä lähdit pari viikkoa sitten pois
levitit vaaleat enkelin siipesi
Kumpa muistomme eivät koskaan menisi pois
olethan ystäväni

Valokuvat haalistuvat kädessä
mutta eivät mielessä

Olen herkkä ihminen
en anna itselleni anteeksi kovin helposti
Mieleltäni kovin surullinen
olen syntynyt tällaiseksi

Puen mekon päälleni
istun laiturin päähän
Etsin silmilläni
tulenko koskaan sitä löytämään
Sitä mitä minä tahdon

Rakkaan ystävän muistolle

Elämä voi olla niin lyhyt
niin pitkä taikka kivinen
Se voi olla myös kevyt
niin kevyt kuin enkelin siivet
Vielä luoksesi lennän ystävä
vielä minäkin ymmärrän

Pöllön tarina

Näetkö tuon pöllön?
tuon jonka sinulle piirsin
Se oli yksinäinen
Jos kertoisin sen tarinan
et hymyilisi enään koskaan
Ja koska välitän sinusta
jätän sen kertomuksen kertomatta
Kerron sen muille

Olipa kerran pöllö
nimeä en mainitse
Voisitte sen pian tuntea
sitten se syyttäisi minua
Lentäisi ikkunastani sisään
koputtelisi olkapäällä
Miksi menit kertomaan?
ja vielä tälläisellä säällä!
Mutta eihän se olisi mahdollista
kun pöllö oli jo elämänsä elänyt
Kuu-ukko hänet vienyt

Pöllö ystäväni vanha oli mieleltään
ei niinkään iältään
Säädyllisesti eli elämäänsä
niin synkässä, synkässä metsässä
Ettette tekään näkisi eteenne
vaikka kuinka taskulamppua käyttäisitte

Pöllön ruokakaapissa matoja
pulleita eleli kaapin pohjalla
Se kerännyt ne oli
ennenkuin talvi tuli
Hoiti niitä nätisti
vaikka söikin niitä iltapalaksi
Pöllö oli herttainen tapaus!

Eräänä päivänä pöllöllä
oli paha mieli
johtuiko se ötököistä, joita hän viljeli?
ei tosiaankaan!
Ne olivat hänen ystäviään
joita pöllöllä ei ollut

Pöllö eli 50 vuotta ennenkuin tutustui minuun
kohtasimme metsässä, jossa pöllö asusti
Hurmaannuin heti siihen
miten hän matojaan kohteli
Silloisena iltana pöllö kertoi yksinäisen tarinansa

Kaikki alkoi siitä
matojen tanssista, hylkäämiseen asti
olin surullinen hänen puolestaan, minä pidän sinusta huolta!
Leikitän kanssasi matoja, autan saalistamaan niitä lapiolla
niin paljon minä sinusta pidän

En kerennyt pöllön kanssa viettää montakaan vuotta
kun hänen elämänsä oli lopussa
Viimeisenä yönä hän lupasi minulle tanssivat matonsa
leikkisät kaverinsa
Joiden kuvittelin jo puhuvan minulle
olikohan se mahdollista?
Katsoin pöllöä ja tiesin että oli
kaikki olisi mahdollista